Elämän nälkä

 

Täytin juuri 40 vuotta, kai tämä on sellainen rajapyykki että sitä miettii elämäänsä ja sitä mihin suuntaan jatkaa. 
Minulla nämä mietteet alkoivat todella myllertää kun sisareni soitti noin kuukausi sitten.
Sain tammikuussa vielä reumadiagnoosien lisäksi fibromyalgiadiagnoosin.
Sisareni kysyi olisinko valmis kokeilemaan liikunnan aloittamista personal trainerin ohjauksessa, fibromyalgiakipuihin on moni saanut apua oikeanlaisesta liikunnasta.
Olin jo aiemmin miettinyt, millaista olisi jos olisi tosiaan joku "potkimassa" pepulle ja ohjaamassa.
Olin salaa haaveillut personal trainerin avusta mutten ollut uskaltanut edes ääneen kenellekään sanoa.
Olin toisaalta innoissani ja taas toisaalta kauhuissani!
Tapasimme Pt:n ja totesimme hänen olevan juuri sopiva minun tilanteeseeni, pelkonikin haihtui. :)
PT ymmärsi rajoitteeni ja hänestä tule heti turvallinen fiilis, ja mikä parasta minua ei hävettänyt!

Ei ylipainoni, sairauteni eikä rapakuntoni.

Sain siis 40vuotis synttärilahjaksi äidiltä ja siskoltani Personal Trainerin 3kuukaudeksi.
Keskiviikkona 1.4. (ei ollut aprillipila) tapasimme ensimmäisen kerran ja teimme alkumittaukset.
Lähden todella pohjalta. Olkapääni rajoittaa vasemman käden nostamista, polveni eivät kestä polvillaan oloa eikä normaaleja kyykkyjä, selkärankareuman tulehdusten si-nivelen tuhoista johtuen normaalit vatsalihas liikkeet eivät onnistu ilman kunnon kiilaa selän alle.
Kyykyt tehdään minulle sopivasti soveltaen eli penkiltä seisomaan nousu. (hurjaa...:) )
Selän liikkuvuudessa on rajoitteita.
Olen ollut viimeisen vuoden niin kivulias että liikkumiseni on olleet minimissä.
Ylipainoa on 40 kiloa. Kyllä, järkyttävä määrä. Verenpaineet koholla, 2 tyypin diapetes, astma ja keskivaikean ja vaikean rajalla masennus.
Karua kertomaa. Hävettää. :(

Tässä on lähtökohdat.
Päätin että nyt on aika muuttua.
Oman itseni vuoksi.
Päätin alkaa kohdella itseäni paremmin.

Opettelen rakastamaan myös itseäni.

Ostin itselleni nuo ylimmässä kuvassa olevat kengät salikengiksi. :)
Huomenna on ensimmäinen treeni, PT on tehnyt minulle ohjelmat. Aloitamme varovasti, tarkoitus ei ole rikkoa vaan rakentaa. Sain apuvälinelainaamosta rannetuet, niiden kanssa teen myös kuntosalilla treenia. Ranteet eivät kipeydy niillä. Ihan kaikkia laitteita en voi vielä käyttää. Kuntosalin lisäksi käyn vesijuoksemassa. Siinä on alun treenini. :) Huomenna saan viikko-ohjelmani.

Syntymäpäivästäni lähtien päässäni on soinut tuo Pave Maijasen biisi.

  

Tämä on ollut voimabiisini nyt. Kaikki sanat osuvat ja uppoavat.

 

Olen aloittanut liikkumisen jo itsekseni, rannetukien avulla pystyn taas pinoamaan puita! Tuota hommaa en ole moneen vuoteen voinut tehdä. Ei hurjia sylillisiä kerrallaan nytkään vaan kalikka kerrallaan. Puiden pinoamisestakin saa muuten hyvän treenin tällä kunnolla. Vuorotellen vartalon kiertoja kummallekin kyljelle. Kumarrusta, askellusta, kurotusta, kyykkyä. Kyllä muuten tuntuu lihaksissa. :) Kahtena päivänä puiden pinoamista, kuntosali, vesijuoksua, pieni kävelylenkki. 

Sain viime viikolla liikuttua neljänä päivänä. Vaikutus on sellainen että kivut on vähentyneet ja mieliala huomattavasti positiivisempi.  
Oman osansa tämän hetkiseen olooni tuo varmasti myös ajatuksieni työstö ja päätökset.

 

 

Auringonlaskua 2.4. kännykällä kuvattuna, jos tihrustaa niin voi nähdä kaksi joutsentakin. :)

 

 Varmasti tulee vielä takapakkia ja päiviä jolloin kiroan päätökseni ja tuntuu että seinät kaatuvat taas päälle mutta siitä jatketaan! Simsalabim taikoja en odota eikä tavoitteeni ole hurjat painonpudotukset/muodonmuutokset vaan elämänilon palauttaminen ja parempi olo sekä fyysinen kunto. Jos kiloja samalla karisee niin se on plussaa. Alku tavoitteet ei ole kovat sillä rajoitteenikin ovat sellaiset että hiljalleen parempaa päin.

Tästä matkasta kirjoittelen tänne vastakin.