torstai 20. toukokuuta 2010

Haasteita... :)

Verhokorut-(Muokkaus, nämä ovat siis verhoihin kiinnitettävät "korut" Kun verhot kiinnitetään nauhoilla pois ikkunan edestä niin käsittääkseni nämä tulevat niihin nauhoihin. Halkaisija näillä on n. 40mm :) )
Tilaustyö, pohjana suomalainen aventuriini, lisäksi hopeaa ja savukvartsia.

Näissä oli haastetta... Prikulleen samankokoiset ne eivät ole, se oli mahdoton tehtävä. Mutta eivät ole esillä ihan vierekkäin niin todennäköisesti pientä eroa ei edes huomaa. Mutta kun se tekijä tietää... Miksikähän pitää aina ensin selittä mikä ei onnistunut... :)
Asiakas ideoi nämä, lähtökohtana oli nuo kivet ja aiemmin tekemäni savukvartsi medaljonki riipus. Täytyy sanoa että asiakkaan visio on kyllä aika hieno, toivottavasti nämä vastaavat sitä visioita. :)

Äidin lahja- tämä on äitienpäivälahja äidilleni. Kalsedonia, sinistä kvartsiittia ja hopeaa. Äitini osti joskus minulta tuollisista kalsedoni kyyneleestä tehdyt korvakorut ja pitää niistä kovasti. Tein tämän pariksi niille. Jos joku tietää mistä löytyisi tuota pientä sinistä kavrtsiittia niin huutaa hep...Se nimittäin loppui nyt. Olen joskus ennen muinoin ostanut sitä Jalokivituotteelta mutta siellä ei ole sitä enään näkynyt. Pikkuhelmet ovat .3-4mm

Äitien päiväksi tämäkin- :) Anoppini tilasi itselleen tämän korun, hänen miehensä osti hänelle tämän. :) Meiltä tuli vielä lisänä nuo korvakorut. Koru tulee kauniin turkoosiraitaisen neuleen kaveriksi ja sopii silmälasejen väriin täydellisesti. Savukvartsia turkoosin kaverina pehmentämässä värejä. Lukot hopeaa.

Tässä on nyt eräs haastava korun korjaus. Tämä koru on todella vanha, 20-luvulta, upeaa hopeasepäntyötä. Asiakas on ostanut tämän joskus 70-luvulla Avotakan huutokaupasta. Koru on Raahelaista alkuperää. Korussa on pitkä hopeaketju, n. 90cm pitkä. Hopeakukkaron verkko oli rikkoontunut useammasta kohtaa, pohjasta ja monesta muusta kohtaa. Pikkuinen lapsenlapsi oli joskus tarttunut kiinni ja repäissyt.
Nyt asiakas haluasi antaa korun lahjaksi kyseiselle lapsenlapselleen. :) Lupasin katsoa osaanko paikata korun.

Tässä kaiverrus jossa on alkuperäisen omistajan nimi. Helka 30.5. 1926

Tässä koru korjattuna. Parsin pehmeällä 999 0,3mm hopealangalla. Korjauskohta erottuu kun lanka on kirkasta, tummuu ajan kanssa. Lenkit ovat kiinteää punottua verkkoa. lenkit eivät olleet avonaisia. Kieputtelin lakaa niin ettei erottuisi liikaa lenkeistä. Samalaista en saanut mutta asiakas oli oikein tyytyväinen, hän ei odottanut muuta kuin että koru ei purkautuisi enempää. :)


Hei Taas.

Aikaa on taas vierähtänyt. Minulla on edelleen ongelmia kipujen kanssa. Sormet ja ranne on vihoitelleet oikein urakalla. Koruja olen pystynyt tekemään mutta puutöitä en. En pysty nyt hiomaan kuin vähän kerrallaan. Sormien nivelet ovat todella kipeät. Pikkasen kauhulla odotan mihin suuntaan kivut kääntyvät. Toivot todella että nämä ovat vain ohimenevää eikä tämä ole oire jostain pysyvästä... :(

Mutta hyvillä mielin mennään kuitenkin, onnistumiset korujen kanssa ovat olleet mannaa. :)
Kesäkin tuli ryminällä, saa nähdä onko tämä tällä erää viimeinen hellepäivä. Lähdemme kohta merelle illaksi. :)

T: Pirita

PS: Tuomi aukaisi kukkansa tänään! :)

9 kommenttia:

Raunin Helmikorut kirjoitti...

Upeat korut. sun asiakkaasta voisi tulla vaikka korusuunnittelja :) Miten noi turkoosi jutut on kiinni? Mielenkiintoiset ja kauniit :)

Se on kyllä jännä juttu, että ensimmäisenä kattelee vain niitä tekemiään "vikoja" ja selittelee -lähinnä itselleen :D

Kaikki korut ovat kauniita :)

Vikki kirjoitti...

Ihanan erilaiset nuo ylimmät korvikset :)
Ja kaikea muutakin kaunista.
Toivottavasti kesä parantaisi siun kipeät sormet!

Mags kirjoitti...

Tuskin nyt kukaan ottaa noita käteensä ja alkaa vertailla onko millilleen, hupsu :-D -Aivan älyttömän kauniit ne ekat ovat, voijee!
Ja onpa ollut mielenkiintoinen korjausurakka!

katri kirjoitti...

Tosi upeat nuo ekat korvikset! Kannattaisi asiakakan varmaan harkita korusuunnittelijan uraa. ;) Hieno toteutus ja värit on hyvät.

Unknown kirjoitti...

Huoh, hengähdyttävän ihana postaus. Ihania, ihania ja ihania kaik.

Pirita kirjoitti...

Hih, ne eivät olekaan korvikset vaan verhoihin ripustettava korut. Sisustus juttuja siis. Isosta lenkistä menevät verhojen nauhat joilla verhot "sidotaan pois ikkunan edestä. En osaa oikein kunnolla selittää. :)Nuo ovat aika isot halkaisijaltaan n.40mm
Rauni, olen kiepauttanut tuon kividonitsin 0.8mm langalla ja kieputtanut tuon medeljongin koukun varteen. Ompas vaikea selittää. Meni vähän aikaa että sain sen kiinnityksen hoksattua ja toimivaksi.

Pirita kirjoitti...

Nin siis se donitsin kiinnityslenkki jää tuon savukvartsi pisaran alle piiloon. :) En kyllä tiedä ymmärsikö kukaan tuosta selityksestäni tuossa yllä mitään. :) Lisäsin tekstiin nyt että ovatkin verhoihin, en hokasnnutkaan että helposti käsittää sellaisiksi kun en laittanut mittoja ja käyttötarkoitusta. :)

Manteli kirjoitti...

Ihanat verhokorut, kävisivät kyllä korvakoruistakin, niin hienot ovat. Kauniit ja raikkaat kaulakorut, kalsedoni jännän sinistä kiveä, vähän utuista.

Rhia kirjoitti...

Heipä hei, etsin korukuvia netistä ja törmäsin tähän sivuusi.
Tuo asiakkaalle korjaamasi hopeinen kukkaro ei varsinaisesti ole koru vaan on mitä luultavammin ollut alkuperäisellä omistajalla ihan kolikkopussukkana tai pikkuruisena iltalaukkuna. Ei siis pelkkä koriste. Vastaavanlaiset, yhtä iäkkäät metallipussukat ovat aika hinnakkaita joten arvokkaan lahjan asiakkaasi lapsenlapselleen antoi :)
Hopeisista lenkeistä on koottu nk. eurooppalaista neljä-yhteen rengaspanssaria josta kukkaro muodostuu. Joskus lenkit on kokoamisen yhteydessä juotettu umpeen, mutta hyvin usein lenkit ovat nk. avonaisia lenkkejä jotka voidaan litteäpäisten korupihtien avulla avata ja sulkea. Samalla periaatteella voidaan valmistaa myös erilaisia ketjuja ja muita koruja.
Suomenkieliset perusohjeet neljä-yhteen-rengaspanssariin löytyvät mm. täältä --> http://wiki.sotahuuto.fi/index.php/Rengaspanssarin_perusteet