tiistai 20. toukokuuta 2008

Koruntekijän työpöytä!

Tässä on opinnäytetyöni, koruntekijän työpöytä. Suunnittelin ja tein pöydän itselleni . Puu on saarnia, aikaa tekemiseen meni arviolta 150h. Mokia tuli paljon mutta sain korjattua ne niin etteivät näy lopputuloksessa:) Uskomatonta miten voi jossain työssä kaikki vastustaa! Mutta ehkä ongelmien takia pöytä on nyt hyvin rakas. On ihana istua ja työskennellä oman pöydän ääressä, joka on mitoitettu minulle. Pöydän leveys on 1400mm ja syvyys 1000mm kaaren kohdalta 750mm, elikäs aika massiivinen ja hurjan painava!

Tässä yksityiskohta kuva pöydän jalan liitoksesta, pintakäsittelynä pöydässä on Osmo Colorin puuvaha, kirkas ja kuusi sekoitus. Sekoituksessa on mukana valkoista pigmenttiä, se pitää saarnin vaaleana.


Tässä kuvaa koruntekotasosta. Siinä on reunat ja ura etteivät helmet karkaile. Taso on 70mm korkea, näin työskentely on ergonomista. Korun näkee läheltä ja kädet lepäävät tason päällä, hartiat pysyvät rentoina. Leveys 850mm, syvyys 450mm joten kokoa löytyy ja paljon mahtuu tarvikkeita ja pihtejä. Kulmahyllyt ovat siirrettävät, noossä on alla kumitassut joten ne eivät liu pöydällä. Tällä hetkellä työhuoneessa ne on päällekkäin nostettuna. Lisäksi pidän pöydän reunalla esittely telineitä, joihin laitan valmistuneet korut. Kuvaan työhuoneenikin jossain välissä...

Sitten vielä yksi kuva vanhemmasta korusta. Anteeksi kuvan heikko laatu, liian tumma. Olen ottanut kuvan joskus aikaisemmin ja nyt olen kuvaamisen suhteen paljon viisaampi! Koru on Ametisti- Ihanan tummia ametistinugetteja ja hopeaa. Seuraavaan samanlaiseen tulee vähemmän kiviä, niitä on tässä hieman liian pitkälle. Ei näytä tasapainoiselta.

Nyt sain starttiraha hakemuksen jätettyä! Huh, alkaa hirvittää... Ja saan vihdoin laajakaista yhteydenkin niin blogin päivityskin alkaa sujua helpommin. Tuntuu että tämä aika hurahtaa ohi niin nopeasti, toivottavasti ehdin saada kaiken valmiiksi.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Johan on kaunis työpöytä, sen äärellä kelpaa koruilla. Tuommoisen kun saisi niin ensin vierähtäisi tovi silitellessä. Sen jälkeen työtahtia hidastaisi vielä pitkään pelko siitä, että kolhisi pöydän pintaa:) Onneksi puukaluste on kaunis kaikkine koloineenkin.
Onnea yrityksellesi!
t. Turkoosi

Pirita kirjoitti...

Kiitokset Turkoosi! Saarni onkin onneksi tosi kovaa puuta joten kestää kolhujakin. Ja kun on itse tehnyt niin ei tule niin paljon säästeltyä:)
Kiitos kommenteista!